Nyt tuntuu että henki kulkee jälleen, ehkä tämä on vain arkisien asioiden suoritusta, mutta se ei tunnu enää pahalta. \o/

Junnusta on kuulunut ja on näkynyt. Välillä tuntuu että  jutussa olisikin taikaa, mutta toisinaan tuntuu että kuvitten kaiken. Ehkä olenkin Junnulle vain se isosiskon roolittaja enkä enempää. Mutta onhan tässäkin kuviossa se hyvä puoli että pysyy mieli virkeänä kun ei ala liikaa asialla päätänsä vaivaamaan.

Hra-ex, häntäkin on alkanut näkymään ja kuulumaan enevissä määrin. Muta tässä ei ole mitään sen enempää kuin ystävyyttä....ainakaan minun osalta ja hänen osaltansa on luultavasti  turha mitään odottaakkaan. Tuskin sanoisi jos jotain olisikin. Muta näin on hyvä, ainakaan minusta ei tunnu pahalta nähdä eikä sekään vaikka ei nähtäisikään, hyvä minä!

Niin ja viikonloppuna niin......suoraansanottuna panetti, eikai se paha asia ole kaikkillahan joskus tekee mieli heh ;) Jännästi tuli sitten mr.A kylään ja.... no sanotaan vaikka että urheiltua tuli. Olihan se hyvää, kun tarpeeseen tuli, mutta omat ajatukset harhaili jossain ihan muissa admosfääreissä ehkä jopa hieman Junnussa.

Toisaalta on kiva että päässä on ajatusleikki onko tässä Junnun ja minun jotain vai ei? Kunnes tiputan itseni maankamaralle.Mitä ihmettä paljon nuorempi, hyvännäköinen, mukava, ihana, poika näkisi minussa?  Minä en kuitenkaan ole mikään niiiiin herkku että pitäisi rumimpia edestään potkia. Joten pyrin tuudittautumaan ajatukseen siitä että olen se syntymätön isosisko.